lauantai 31. maaliskuuta 2012

Keittiön kevät

Hei,
Tällä viikolla mua on kevättänyt, joten olen sitten sisustanut keittiöni kevätkuosiin kirppislöydöillä... Tänä vuonna olen ihastunut tuollaiseen vaaleaan vanhanvihreään sävyyn, joka ei kuitenkaan ole mintunvihreää... Tekstiilit ovat siis hyvin samansävyisiä keittiön pöydän ja tuolien kanssa, jotka maalasin silloin, kun muutimme tänne :)

Vanha räsymatto 5e.
Pieni pöytäliina 1,50e.
Verhot tehty kahdesta liian lyhyestä sivuverhosta, 1e.
Pöytäliina 2,40e.
Ja kukkia kevään kunniaksi!

Koko komeus vain 9,90e, joten sisustaminen ei todella ole kallista!

torstai 29. maaliskuuta 2012

Herrasmiehiä ja herrasmiehiä!

Hei vaan!

Olen tässä jo pitemmän aikaa pohdiskellut aihetta herrasmiehet. Nyt vihdoin päätin avautua tästä mielenkiintoisesta aiheesta. Olen törmännyt tämän vuoden puolella pariin erilaiseen herrasmiestyyppiin, joista toinen on aito ja toinen feikki. Nämä kyseiset herrasmiehet eivät ole olleet herrasmiehiä henkilökohtaisesti minulle vaan olen seurannut tilanteita sivusta.

Puhutaanpa ensin feikki-herrasmiehen stereotypiasta. Tämä herrasmies on mies, jolle herrasmiesmäinen tyyli on täysin päälleliimattua ja opeteltua. Feikki-herrasmies osaa herrasmiehen elkeet, hän avaa naiselle oven, auttaa tuolin kanssa, tilaa juotavaa pyytämättä, kehuu, on kohtelias ja diplomaattinen tilanteessa kuin tilanteessa jne.

Päälleliimatun tuntuista hänen toiminnastaan tekee sen, etteivät nämä eleet tule sydämestä tai ylipäätään aidosti hänestä itsestään vaan ne ovat mekaanisia toimintoja. Tämä herrasmies on opetellut nämä eleet, jotta hän saavuttaa käyttäytymisellään jotakin. Päämäärä voi olla mitä tahansa aina jatkotreffeistä uralla etenemiseen. Tämän herrasmiehen tavoitteena on kuitenkin tehdä naiseen vaikutus, jotta siitä seuraisi jotain hyvää ja extraa hänen elämäänsä. Ehkä hän jopa pönkittää omaa egoaan tällä käyttäytymisellään.

Tällaisen feikki-herrasmiehen toiminnan huomaa hyvin nopeasti ja sitä on suorastaan etovaa katsoa. Toisinaan on tietenkin hienoa olla myös huomaamatta... En tarkoita sitä, että kaikki fiksu käyttäytyminen olisi feikki-herrasmiesmäisyyttä, en! Näillä kahdella asialla on vissi ero.

Millainen sitten on aito herrasmies? Aito herrasmies on mies, jolle naisen huomioiminen on arkea, hänen ei tarvitse muistuttaa itseään siitä, että pitäisi olla herrasmies. Tälle miehelle herrasmiesmäisyys on luontevaa ja osa hänen käyttäytymistään. Aito herrasmies ei tee numeroa käyttäytymisestään vaan hän toimii samalla tyylillä tilanteessa kuin tilanteessa, oli kyse sitten omasta vaimosta tai vieraata ladysta. Aidon herrasmiehen tunnistaa siitä, että asiat, joita hän tekee naisen vuoksi tulevat aidosti hänen sydämestään. Patistamatta.

Tällaisen aidon herrasmiehen näin Karibianristeilyllä. Kyseessä oli noin 80-vuotias mies, joka omasi herrasmiehen elkeet joka tilanteessa. Hän kohteli vaimoaan kuin kukkaa kämmenellä ja hyvin herrasmiesmäisesti koko tuon kahden viikon ajan, enkä todellakaan usko, että tämä mies esitti mitään! Mitä tuo herrasmiesmäisyys sitten oli? Huomaavaisuutta, kohteliaisuutta, tuolin kanssa auttamista, juomien tilaamista, hyvinvoinnin kysymistä, aitoa läsnäoloa ja paljon paljon muuta. Tuo pariskunta oli oiva esimerkki puolisonsa kunnioittamisesta. Jäin ihailemaan tuota pariskuntaa mennen tullen. He olivat myös pariskuntana niin kauniita! Tuon reissun mies oli mielestäni oikein vanhan ajan herrasmies.

Tuollaisia vanhan ajan herrasmiehiä, miehiä, joilla on kohteliaat, kauniit ja hyvä tavat soisi tavata useamminkin!

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Lauantain helpot tacot

Hei,

Tänään halusimme syödä jotain helppoa ja hyvää mättöä...Teimme tacoveneitä.

8 kpl isoja tacoveneitä
1 prk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
1 prk tomaattimurskaa
1 tlk ananaspaloja
2 sipulia
juustoa

Pilko sipulit ja paista niitä vähän pannulla. Lisää mukaan tomaattimurska ja pavut sekä ananaspalat. Anna muhia hetken niin, jotta seos vähän saostuu...

Asettele tacoveneet pellille ja tasaa tomaatti-papu-ananas-seos veneisiin. Päälle juustoa ja uuniin hetkeksi, niin jotta juusto sulaa...

Sitten vain nauttimaan!

Me teimme tällaisia vähän kevyempiä versioita, 220kcal/kpl, mutta mukaanhan voi laittaa myös jauhelihaa, kinkkua tai kanaa... Oman maun mukaan!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Urbaani löytöretkeily vol 3.

Hei,

Eilen liikuimme mm. kirkkomaalla kuvaamassa opiskelijoiden kanssa.
Tässä kuvasatoa.







sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Kipparikallen mureke

Heips,

Sunnuntain menumme kuuluu tänään kipparikallen mureketta eli pinaattimureketta.
Ainekset:
700g sika-nautajauhelihaa
2 kananmunaa
250g pinaattia
125g fetajuustoa
1 sipuli
oliiviöljy
pippuri
suola

Kuutioi sipuli ja fetajuusto.

Sekoita jauheliha ja kananmunat, mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Lisää fetajuusto ja sipuli.

Kuullota pinaatti pienessä tilkassa öljyä.

Levitä taikina leivinpaperille.
Lisää päälle pinaatti.
Rullaa mureke ja laita uuniin. 200 astetta ja noin 30 min.

Lisukkeena parsa- ja kukkakaalta.

Ja jälkkärinä lättyjä ja jätskiä.

Ihanaa ja aurinkoista sunnuntaita! :)

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Oma koti kullan kallis

Hei ja hyvää maaliskuun alkua!! Kevät tulee kohisten...

Tänään minut kuitenkin sai kirjoittamaan raivo, no oikeammin oikeastaan Elloksen kilpailu, jossa voi voittaa 500euron lahjakortin kyseiseen firmaan. Kilpailussa ladataan oma kuva/kuvia kodista ja sitten kanssaihmiset saavat äänestää niitä ja eniten ääniä kerännyt voittaa. Mukava kilpailu sinänsä. Ihmiset saavat kuitenkin tehtyä tuosta kilpailusta toisten kotien mollaus-kilpailun, jossa kotien "pyhyyttä" ei kunnioiteta!

Itselleni koti on hyvin tärkeä ja lähestulkoon pyhä paikka. Kotini on myös valtaväestöön verraten hieman erilainen, minulle kuitenkin se tärkein. Osallistuin itsekin tuohon kyseiseen kilpailuun kollaasi-kuvalla ja parilla muulla. Kollaasi-kuvaani oli kommentoitu sanalla pääsiäinen...kö? Tuo nyt on sinänsä pientä, mutta ei tuo nyt mielestäni positiivissävytteinen kommenttikaan ole. Vai? Ja tuo oli hyvin vähäistä verrattuna muiden saamiin negatiivisiin kommentteihin, joissa mennään mielestäni jopa henkilökohtaisuuksiin saakka.

Jos jollakulla on ongelma sen kanssa, että kotini on värikäs ja mielestäni hyvin persoonallinen niin pitäisi tiedon itsellään ja ohittaisi kuvan sanomatta sanaakaan. En itsekään lähde mollaamaan sisustuslehtien kopio-koteja, joissa valkoisuus (lue steriilisyys) on valloillaan ja persoonallisuutta saa hakea kaukaa!!! Voin tässä näin sanoa, mutta en kirjoittaisi kenenkään kodin kuvan kohdalle tätä, sillä mielestäni se olisi moukkamaista, typerää ja lapsellista.

Ymmärrän, että se joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön! Näinhän se on. Ihmettelen kuitenkin muiden ihmisten viitseliäisyyttä kommentoida toisten koteja, joka edelleen on yleensä ihmiselle tärkeä ja henkilökohtainen tila, negatiiviseen sävyyn. He viitsivät kirjoittaa kommentin, laittaa nimen sekä sähköpostiosoitteen. Kommentointi vaatii vaivaa! Tietenkin kommentointi on helppoa, kun voi kätkeytyä nimimerkin taakse.

Onko kyse kateudesta, ajattelemattomuudesta, ylimielisyydestä vai mistä? En tiedä. Mielestäni kuitenkin kotien sisustamisessa vallitsee sama sääntö kuin muussakin elämässä: antaa kaikkien kukkien kukkia! Se ei ole keneltäkään pois, jos haluan täyttää kotini väreillä, se ei ole keneltäkään pois, jos osallistun omalla kodillani kilpailuun!

Miettikää kaksi kertaa ennen kuin kommentoitte toisten kotia, oma koti kullan kallis!

Ja nyt sisustamaan kotia kohti kevättä...