keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Fanikulttuurista

Heipsankukkuu,

olen pyöritellyt mielessäni ajatusta fanittamisesta ja fanikulttuurista. Etenkin fanaattinen fanittaminen on saanut sappeni kiehumaan ja pääni palamaan punaisena. Esimerkin otan elävästä elämästä, omista kokemuksistani.

Olen itse ollut vuosisadan alusta YÖ-fani. Kuuntelen mielelläni kyseisen yhtyeen musiikkia ja käyn heidän keikoillaan ja konserteissaan muutaman kerran vuodessa. Keikoilla ja konserteissa pyrin yleensä eturintaman tuntumaan ja tähän syy on se, että mielestäni keikasta kuin keikasta saa parhaiten kaiken irti, kun seisoo siinä etualalla. Edessä pääsee jotenkin lähemmäs yhtyettä ja kappaleita, aistii solistin tunnelmat jne... Tässä eturintamassa olemisessa on kuitenkin joitakin erittäin huonoja puolia.

Yleensä ottaen eturivin fanittajat ovat niitä fanaattisimpia faneja (joihin en kylläkään itseäni lue). Nämä fanaatikot kuvittelevat, että koska he ovat fanien valio- ja vakioluokkaa heillä on automaattisesti oikeus olla lavan edessä ja suorastaan tunkea sinne. Eräälläkin keikalla edessäni oli jo parhaat vuotensa ohittanut rouvashenkilö, joka ennen keikan alkua kääntyi minuun päin ja sanoi: "Tämä on sitte mun paikka" ja lähti käymään jossakin.

Noh, ajattelin, että okei, tässä ei lue kyseisen rouvan nimeä missään, eikä mielestäni tuollaisessa paikassa voi muutenkaan paikkoja "varata". Pyrin kuitenkin pitämään tuon pienen välin itseni ja edessä olevien välissä. Kun nainen sitten palasi "paikalleen" hän oli kovasti tuohtunut minulle siitä, että olin vienyt hänen paikkansa. Minkäs teet, kun kauhea vyöry on takaa ja sivuilta tulossa, väkisinhän siinä itsekin siirtyy paikasta toiseen. No nainen oli erittäin aggressiivinen ja tukki siihen omalle paikalleen, seurauksena se, että sain syljeskellä naisen pitkiä hiussortuvia suustani. Yritin toki antaa periksi tilanteelle, koska tarkoituksenani ei ollut rähistä vaan kuunnella keikka ja nauttia siitä. Paras keikkatunnelmani oli kuitenkin mennyttä.

Jotain rajaa fanittamiselle kuitenkin toivoisin! Toinen ongelma ovat ne tyypit, jotka keikan aluksi ovat baaritiskillä ja purjehtivat sieltä sitten drinkkeineen ja tukkivat väkisin kohti lavaa, siinä loiskuu drinkki jos toinenkin eikä vaaratilanteilta voi välttyä!

Seuraavalla YÖn keikalla olen jälleen siellä eturintamassa ja toivon, että se keikka sujuu siten, kun YÖn keikat yleensäkin eli sovussa muiden fanien kanssa.

Vappuaattoa odotellessa :)

1 kommentti: