lauantai 27. helmikuuta 2010

Lamppuostoksilla


Heippa,

Tänään olikin jännä päivä. Menimme Seinäjoelle Raviskan kirppikselle ja siellä silmiini osui samantien kaunis jalkavalaisin. Epäilin se olevan 50-luvulta. Olen hakenut tuollaista vanhempaa jalkavalaisinta ja nyt se sitten osui kohdalleni... En kuitenkaan uskaltanut kysyä valaisimen hintaa, sillä ajattelin sen olevan pilvissä, sillä ainakin huutokaupoissa valaisimien hinnat nousevat taivaisiin.

No mieheni sitten uskaltautui kysymään valaisimen hintaa. Hinta oli hyvä ja ajattelin, että eipäs ole kallis! Tuumasin asiaa kuitenkin ja jo myyjä ehtikin pudottaa hintaa kympillä. Mietin vielä hetken ja sitten kysyin myyjältä, että voisiko valaisimen varata siksi aikaa, että haen automaatilta rahaa. Myyjä suostui ja sanoi, että kyseinen valaisin on meidän. JeS!

Haimme rahat ja tulimme takaisin kirppikselle. Myyjä sanoi, että teimme todella hyvä kaupat, sillä meidän jälkeemme toinen pariskunta oli tullut kyselemään samaisesta valaisimesta ja olivat todeneet, että maksaisivat siitä vaikka monta sataa, sillä se on Tapio Wirkkalan suunnittelema :) Kylläpä sattui tuuri! Valaisin oli kuitenkin luvattu jo meille, joten se lähti mukaamme. Mahtoi kauppiasta harmittaa...

Myöhemmin kyllä selvisi, ettei valaisin ole Wirkkalaa vaan saman aikakauden tuotantoa vain. Minulle aarre siltikin!

Tämä paljon puhuttu valaisin on tässä...








Että tälläinen tapaus. Innostuin valaisimesta niin paljon, että sisustin koko olohuoneen uusiksi, violetiksi :)


Mieheni osti kirpparilta myös Nanny Stillin pikkukermakon, söpö! Tämäkin oli jopa signeerattu....


Myös Fermlivingin pöllötyyny ja Partyliten maljakko ovat saapuneet kotiin...


perjantai 26. helmikuuta 2010

Kirjojen maailma

Voivoi, niin paljon mielenkiintoisia kirjoja ja niin vähän aikaa... Mua ahdistaa, kun jatkuvasti tulee markkinoille sellaisia kirjoja, jotka haluaisin lukea, mutten tietenkään ehdi niitä kaikkia lukea! Se suututtaa! Toki positiivista on se, että luettavaa riittää, se ei kesken lopu.

On sekä tieteellistä kirjallisuutta että kaunokirjallisuutta, johon haluaisin perehtyä ja uppoutua. Ehdin kuitenkin käsitellä vain murto-osan siitä kirjallisuudesta, jota haluaisin. Oikeiden kirjojen lisäksi on internetin ihmeellinen maailma, jossa on jos jonkinlaista blogia ja artikkelia ja sivustoa ja juttua ja ja ja....niidenkin lukemiseen pitäisi olla aikaa...

No, josko siirtyisin lukemaan niitä lukemattomia kirjoja... :)

perjantai 5. helmikuuta 2010

Aaltomaljakko

Se on taas tulppaanien aika! Tulppaanit kuuluvat talveen ja tuleviin syntymäpäiviini. Erityisesti rakastan violetteja tulppaaneja, oi! Kauniita asetelmia saa tehtyä myös useilla eri väreillä.

Perinteisesti tulppaaneja asetellaan ainakin Aalto-maljakkoon. Oma henkilökohtainen mielipiteeni Aalto-maljakon käytännöllisyydestä on melkoisen kaukana hehkutuksesta. Aalto-maljakko on kertakaikkisen epäkäytännöllinen. Kukkien asettelu siihen on yhtä tuskaa! Tai sitten en vaan osaa. Monet kerrat olen yrittänyt asetella kukkia nätisti tähän kyseiseen suomalaisen designin symboliin, mutta ei...kötöstykseni eivät onnistu.

Mikähän tästä ko. maljakosta on tehnyt niin hienon, arvokkaan ja erityisen? En tiedä. Minulla on yksi ainut Aalto-maljakko ja toivon, ettei niitä huusholliini enempää kerry. En väitä etteivätkö maljakot olisi jollain tapaa kauniita, ainakin väreiltään, mutta käytännöllisiä ne eivät ole!

Iittala on kyllä keksinyt hyvän keinon myydä samaa tuotetta tuhansia kappaleita (ja enemmän!) ja vielä sikahintaan. Valmistetaan vaan samaa tuotetta (Aalto-maljakko, erilaiset kynttilänjalat, lasit jne jne.) eri väreissä niin jo tulee myyntiä. Tämä on mielestäni tylsää... Itse ostaisin mieluummin pieniä erikoiseriä, jos se vaan olisi taloudellisesti mahdollista.... Toki sitä Iittalan lasia löytyy omasta vitriinistänikin :)

Tämä olisi suurin kauhistukseni: Iittalan Aalto-maljakko koboltinsinisenä! Yök! (kuva Iittalan sivuilta)
Aalto maljakko 160 mm, koboltinsininen